KIPPARIN PAKINOITA

Huoh...Viimein voi hengähtää kun se ensimmäinen haukireissu onnellisesti takana. Hassua myös huomata miten syntyy se viime tippa ihan väkisin. Koko talvi oli aikaa kikkailla ja tehdä kaikki valmiiksi mutta mitä sitä. Perjantai iltana töiden jälkeen sai pajeron putki punasena työntää ranchille veneen pakkailluun ja varusteluun kuten targakaaren asenteluun ym. Kello kävi tuona iltana niin nopiaan että kevät pesukin jäi ja sitä myötä tarra hommia, sipostelua jne. mutta kerkiäähän nuo, ehkä kesämmällä, syksyllä tai no viimeistään tulevana talvena...HI!

Joka tapauksessa illan nopeat toimenpiteet johti aamuiseen kauden avaukseen virtavesille kun järvet on edelleen meillä päin jäässä ehkä jonkun päivän mutta kalaa kasvaa myös virroissakin. Mika "mertsi" Meriläisen ja Eemeli "kalastaja-eemeli" Immosen kanssa päivä meni oikein rattoisasti haukia kepitellessä ja ihmetellessä että yleensä pääsiäisenä pilkitään mutta nyt ei. Mittään isoa ei luonnollisesti tullut eikä alussa oikeen mitään mutta taktiikkaa vaihdellessa asiatkin loksahteli päivän mittaan kohtuu uomiin...

Ei tainnut ihan ensimmäinen olla kun se kuvatus meni facebookkiin mutta heti toinen kuitenkin...

Äkkinäisen silmissä kuvasta voi ihmetellä miten noiden siimat ei mene sekaisin? Enemmän perehtyneen ajatuksissa pyörii varmaan että sopisiko tuohon vielä jotain? Ja lopuille "wannabe" uistelijoille kerrottakoon että ainoat kiiltävät osat on takilan puomit ja loput ite tehty!!!

(kuvan otti Antti Harju)

Heh..

Minä ja minun suuri suu ikuistettu videolle. Karu totuus kalamääristä ja kaksi numeroisista painokaloista tallennettu youtubeen Vuokatti fishingin paparazzin toimesta. Enää ei voi selitellä totuuden paljastuttua ja näin ollen blogini kävijämäärät tulee romahtamaan jyrkässä käyrässä alas päin kuin Aku Ankan käpyöljy tehtaan kurssi vai lähtiköhän se sittenkin nousuun aika näyttää...HI!

Loppujen lopuksi video oli mielestäni oiva pätkä ja jatkoa seuraa siis pakko että saisi jotenkin kurssia korjattua tai leikataan videon pätkä uusiksi...;)

PS.Kaikille facebook kamuille ja muillekkin tiedoksi että Sami työskentelee nykyisin yrityksessä Sinttivintturit ja ammattinimikkeenä haukineuvos...:D

Se porukka missä allekirjoittanut vaikuttaa kipparina on nyt kulkeutunut facebookin ihmeelliseen "tykkään" maailmaan. Suomeksi tämä tarkoittaa että alkaa Sami poijalla olla tilejä kohta niin paljon ettei muuhun jää aikaa. Tällä haavaa löytyy Facebookista henkilökohtainen Sami Tervo ja nyt tämä Sinttivinttureiden profiili sitten Bloggerissa on tämä Kipparin pakinoita ja luonnollisesti juuri talviunilta herätetty Sinttivintturit blogi...

Ja lisää on tulossa.. Itse Sinttivintturit.com kotisivut! Tuosta sivustosta tulee onneksi vain ns.osoite paneeli joka ohjaa porukkaa näihin helppoihin kännykällä hallittaviin tileihin...

Klikkaa tästä Sinttivintturit.com facebook sivuille.

Ääh saas nähdä mikä tippuu ensimmäisenä pojes tai pitäisikö sanoa että kuka rupeaa vetämään mitäkin kun onhan meitä Sinttivinttureita melko monta mutta yksi puuttuu edelleen facebookista!!!

Arvatkaapa kuka? (provosoin yhtä nimeltä mainitsematonta jäsentä jotta sekin liittyisi...)

Otsikon mukainen kevät.. Mikään ei mene kohtuudella, aina väärässä paikassa ja sitten kun homma jotenkin loksahtaa kohdilleen niin "jokin yllättävä" pilaa senkin. Kuulostaako kalamiehen selittelyltä? No sitähän se on parhaimmillaan ja jatkoa piisaa jos taivaan merkit säilyy samalla radalla...

No ei miulla nyt sentään noin huonosti ole mennyt mutta kun seuraa muiden kollegoiden nettikirjoituksia niin väkisinkin rupeaa miettimään että miksi ei miulla? No viime keväiset kutuhauen jallitukset "todisti" kyllä sen että matalassa kudulla oleva isompi haaki ei nappaa mutta sen jälkeen alkaa karnevaalit. Tällä korkeudella Suomen maassa ei pidä nyt hättäillä vaan kylmän viileästi vain odotella kudun alkamista ja sen jälkeistä karnevaalia. Näillä ilman lämmöillä tuohon hetkeen saattaa mennä tovi ja toinenkin kun nytkin pakkasta ja itse asiassa takapihan nurmikolla viime yön jälkeen lunta...

Aika tyypillinen kuvatus Sotkamon vetokauden ensimmäisiltä reissuilta. Virta vesillä kun asutaan niin luonnollisesti kauden avaus alkaa aina niillä sektoreilla ja tuolloin järvet on vielä tukevasti jäässä. Hiljaisina päivinä nuo pienet avoimet paikat alkaa käydä liian tutuksi niin silläpä suuntaamme aina järvelle jäiden reunoihin vetelemään että jos tuolla sattuisi olemaan isompaa, sitä isompaa kattelemassa vanahaa taivasta pimeän talven jälkeen... (nimim joskus nykässyt)

Aikainen jäiden lähtö ja voimalaitosten säännöstelemä vesistö ei ole kerinnyt kevään matkaan. Toistaiseksi korkeudet näkyy aika pahasti matalana kutulahdissa. Toivoa sopii että kalat liikkuisi hitusen myöhemmin siis normaaliin aikaan näille mestoille kutemaan niin vesikin kerkiäisi nousemaan ja sen myötä myös kutukin onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. (Lue Samille tulevaisuudessa enemmän haukea)

Vielä toissa päivänä tämäkin alue oli täysin tyhjä eikä lahden edustallakaan hirveesti haukea ollut. Tällä luhdalla koin muuten muutama vuosi aika "oudon" tunteen.. Tuolloin kaahlaillin juuri ja juuri kumpparin varren sallimassa syväyksessä katsellen kutevia haakia. Horisontissa huomasin hitusen paksumman ehkä kolmen kilon hauen selän ja hitaasti keskittyen kahlasin sitä kohden. Juuri kun rupesin olemaan kohteessa en huomannut edessäni ollutta jättiä.. Kuvitelkaapa omalle kohdalle kumpparin varren syvyyteen reiden paksuinen hauki pakorefleksineen. Voin kertoa että syke on hetken aikaa +200 ja housut märkänä ulkoa että sisältä päin...HI!

Kalassa on kuiteskin jonkun kerran käyty ja kauden ensimmäinen rusiviksi pönötyskin saatu. On muuten jotenkin iroonista "haukimiehelle" että kauden suurin kala kuha...;)

Liian monta rautaa tulessa vai kalat hukassa kun päivitykset puuttuu?

Rautoja eli projekteja on kyllä piisannut jopa niin paljon että oon pystynyt hienosti kikkailemaan itseni pois kalasta. Jaa että miksikö? No kun...
Eipä ole ikkään ollut näin vaikeaa kevättä kalastuksellisesti allekirjoittaneelle. Jäät lähti reippaasti aikaisin ja sen jälkeen kevät seisahtui aivan totaallisesti kovienkin yöpakkasten johdosta. Muutamana aamuna maakin aivan valkeana...

Harmi kun kunnon lumisateen "pysäyttäminen kameralla" on aika vaikeaa...

Nooh eihän se ole mikkään syy kun osaa vain reakoida oikein mutta pöljänä poikana oon hinkannut kutulahtia ja niiden edustoja koko tuon ajan vaikka kalat oli luonnollisesti kaukana tuosta. Pikku kimpura haukeahan saa joka paikasta mutta ne isommat mammat. Ne vaatiikin jo taktista onnistumista ja se onkin ollut hieman hukassa miulla ja itse asiassa muillakin näillä seuduilla.

Vahinkojakin sattuu...;)

Hurjimmat reissut on tuottanut kappaleita ihan kohtuudella joitamia kymmeniä mutta on seassa yhden ja kahdenkin hauen reissuja niin kertokoon epätasaisuus jotain faktaa vaikeudesta ja huvittavinta tuo vielä että noikin ääripäät on sattunut peräkkäisinä päivinä.

Kuhiluksia jos ajattelee niin niitä riittää kun vain jaksais innostua...;)

Viikon verran piti auringon paahtaa täällä päin Suomea ennen kuin hauki rupesi ihan oikiasti syömään. Vedenlämmöt saavutti tuona aikana reippaan 10 jopa 13 asteen lämpötilat selkävesillekkin ja näin ollen hauet sai kutunsa suoritettua. Juuri nyt elämme hauen uistelijan kulta aikaa kun haukea saa oikiasti tosi hyvin!

Alkukevät oli tosiaan vaikiaa aikaa mutta nyt keväiset askelmerkit täsmäillee niin kuin suunnitellusti pitääkin. Parina keväänä oon "kellotellut" näitä hauen syönnös-rytmi paikkoja ja nyt ois niinku sadon korjuun aika. Enään ei ehkä tarvii kulkea Oulujärvelle asti etsimään "sitä helppoa" kalaa massamääristä johtuen kun omaltakin kylältä saa!

Pari päivää sitten oli sen salaisen haukiparatiisin hetki siis sen mistä Vuokatinvaarat näkyy kirkontornin lisäksi.
Muutama uusi kikka ja holvi auki. Viiden suurimman jälkeen haukea +25kg ja kappaleita tasan sata kun lopetin siihen syystä että pitäähän "ennätyksen rikkomiseen" jokin mahdollisuus jättää...;)
Nooh totuuden nimissä gps:n ajolinjat alkoi isommallakin näytöllä olemaan melko suttuista silmukkaa...

Köyhän miehen käkilahden saalista...

Eilessä päivänä olikin yhden säippämestan korkkaus hetki. Viime kesänä kävimme Mertsin kanssa testailemassa haasteellisia ajolinjoja valmiiksi ja voisimpa melkein sanoa että se kannatti. Tällä kertaa mukaan hyppäsi aiemmin käynyt Mika "Mertsi" Meriläinen ja kylän vaatimattomin ison hauen kepittäjä eli Kimmo "hakki-kipe" Hakkarainen. Paikan odotusarvot huomioiden kahden miehen tänne tuleminen olisi tietänyt paljon negatiivista sattumaa mutta kolmen miehen vahvuudella onnistuminen elokuvan käsikirjoituksen suuntainen..;)

Heti aloittettaessa haukia rupesi tulemaan siihen malliin että hymy kaartui väkisinkin korviin ja pysyi siellä koko päivän vaikka välillä tarvitsimme melaa potkurin työntövoiman lisäksi. Kappaleita tuli alle sata tällä kertaa mutta enkat paukkui väkisinkin kun kalapaikasta oli kyse!

Hakki-kipen tyylittelyä ensikertalaisena... Säippäämisessä... Kerrottakoon että kyseessä on kuitenkin sellainen konkari että meikäläinen opetteli kuorimaan vasta pottuja kun tämä kepitteli oikeesti isoja haukia..

Harva ennätyskala tulee kyytiin yhtä ripeästi kuin tämä...

Siinäpä allekirjoittaneen joitain onnistumisia mutta samaan aikaan kun mie olin vesillä korviini kantautui toiselta puolen kyllää pari kympin ylitystä uistelemalla eli parannettavaa jäi muttei paljoa tai oikeastaan jäi...;)

Olipas hieman erilainen päivä eilessä päivänä kun pääsin kerrankin valmiiseen pöytään...

Tuleva Honda cup 2014 Nuasjärven osakilpailu 8.6. ajatti Savon muan Orjattaret venenkunnan jo treenailemaan tai oikeastaan katselemaan kalapaikkoja tulevaan koitokseen. Kalamiehistäkö kun oli kyse niin poijat heräili jo aamu kolmen jälkeen ja suuntasivat tienpäälle Sotkamon suuntaan. Ei voi kuin ihailla sitä tarmoa ja intoa mitä harrastuksensa eteen tekevät/uhrautuvat ja ilmankos tuo kun poijat pärjäävätkin kisoissa. Kerrottakoon niille jotka ei poikia "vielä tiiä" niin kyseessä on viime vuoden kuhakunkku kakkoset 201 venekunnan kisasta ja olipa poijat vielä Honda cupin kokonaiskilpailunkin cup kakkosia!!

Tekijämiehiä siis ja mie vielä pääsin heidän kyytiin...:D

Tämän kertaiseen vahvuuteen kuului Vatasen Kimmo, Lehikoisen Petri ja Sotikovin Joni ainoastaan Huurinaisen Markus puuttui kokoonpanosta. Kaikki nämä tuttuja miehiä mutta ikkään ei olla samassa venhossa kuitenkaan oltu. Päivän uistelulla oli tarkoitus etsiä "säippämestoja" Nuasjärvestä ja sitä myöten kartoittaa oisiko vielä viikon päästä kisoissa mahdollista pärjätä kyseisellä taktiikalla? Mie luulin että hyppään vain kyytiin ja valokuvaillen poikien toimintaa mutta mitä sitä. Kepin varteen jouduin uhrautumaan ja aina kun kameraa kaivoin esiin niin keppi taipui...

Ehkäpä Suomen ainua toimiva ht mallin puskavene...

Säippäillyt peruideahan on matalassa pyynti ja ristiriitaisuudessaan matala tarkoittaa hyvin monesti rannassa kiinni uistelua eli ei se ole ihmekkään miksi mökki immeiset on näreissään nykyisin melko röyhkeistä ajolinjoista? Näiden poikien toimintaa tästä syystä ei pysty syyllistämään kun poijat katselee kalapaikkansa jo ennakkoon silleen ettei mökkilaitureille mennä!!!

Ei poikain onget huonoja ole päinvastoin haakea tuli ajoittain niin että allekirjoittanut kerennyt laskea kappaleita...;)

Keulamies Vatanen ei pääse helepolla tässä venekunnassa...;)

Päivä Nuasjärvellä säippäillen antoi aika huikeesti haukea ylös asti veneeseen ja todella paljon kontakteja/näkemisiä. Täytyy kyllä tunnustaa että aika paljon tuli uusia ideoita itelle poikain veneestä ja kalastustekniikasta joita tulen hyödyntämään jossain vaiheessa pajalla että vesillä ja saatampa hyödyntää jo tulevassa osakilpailussa...HI!

Loppuun jäniskevennyksenä se pakollinen persekuva...:D

Kainuun vetouistelun Honda cupin avaus eilessä päivin kotivesillä ja sijoitus 27. Käykeepä heti lukemassa tulokset tästä linkistä ja jatkakaa vasta sitten lukemista...

Se miten tämän epäonnistumisen tuskan parhaiden voisi ilmaista en tiedä.. Mutta oisiko Talvivaaran Pekka Perän legendaarinen lausahdus kohdillaan pienoisen lirhauksen jälkeen.. Voiko vitutukseen kuolla???

No ei voi kuolla mutta syvältä ottaa ja ottaa pitkään se on sata varma!!!

Mitä enemmän moista miettii niin tekisipä melkein ottaa oikein tatuointi muistokseksi nöyryytykselle että jos joskus tuntuukin hyvältä niin oispa kuulkaa helppo muistuttaa kolikon toisestakin puolesta.
Joku arvon lukijoista miettii nyt että noinko vakavaa se on niin voin kertoa on. Mie kun elän kalastus harrastustani niin täysillä että paria tuttua lukuunottamatta kukaan muu ei tule ymmärtämään millainen takaisku tämä allekirjoittaneelle oli. Ymmärtämättömille kerrottakoon että se asia mille elät täysillä ja saat siitä voimavaroja kaikkiin asioihin kääntyykin yhtäkkiä sinua vastaan 100%:sti ja vieläpä julkisesti niin ilmankos tuo hiljaiseksi vetää...

Yön yli miettiessä jokin tarkoitushan tällä oli mutta mikä? Ehkä jotain sellaista vihjailevaa matematiikkaa että onkihommat on hitusen hukassa nyt? Ja onkin mutta jotain suurempaa taitaa olla nyt takana???

Treenimääristä homma ei ainakaan kiinni jäänyt saati kalustosta! Ihan oma moka ja iso sellainen. Peiliin ei edes uskolla vilkaista kun halkiaa sekin ja epäonni jatkuu seuraavat seitsemän vuotta...
Kävihän se yhtenä päivänä muuan mökkiläinen rinnalla nöyryyttämässä ison hauen kera enkä tuolloinkaan hoksannut näin jälkikäteen ajateltuna selkeää merkkiä kisataktiikkaan. Selkeitä vihjeitä tippui tuon tuosta mutta ei.. Ei mikkään tarttunut pöljään päähän...PRKL!

Koiratkin haukkui ja haukkuu jatkossakin miulle...

Mökkiläisetkin nöyryyttää vierestä...

Nooh tämä päivitys olisi kyllä ollut parempi jättää julkaisematta mutta korostaisin että loppujen lopuksi mie kirjoitan kuitenkin itselleni tosin julkisti jotta sanojaan ei voi perua aikojen saatossa kun kaikki on kuiteskin julkaistua matskua bitti avaruuteen. Samalla selviää niille +64000 lukijalle ettei kannata olla kateellinen jos joskus miulla nykäseekin. Hienoon harrastukseen kuuluu myös epäonnistumiset sehän on selvä mutta näillä "kilometreillä" tämä pummi jos mikkään on mielestäni vähintääkin kohtuuton tai sitten ei mene ja tiedä..
Aika sen näyttää..

Eipä miulla muuta... Kiitos ja anteeksi!!!

Dodii... Viikon mietteet alkaa olla jo valoisammat kun asioita oon lähestynyt mitä ihmeempiä polkuja pitkin ja ihan syystäkin. Raskas perseveto otti oikeesti niin paljon pannuun ettei siitä toivu taatusti ikkään tai unhoittuuhan se mutta pelkäämpä että aina kun asiat lähtee menemään kovasti vastaavaan suuntaan niin taatusti "se" pomppaa jostain kölin alta siihen nokan eteen ilkkumaan... Mikä nyt mättää? Etkö sie osaa? Sami pentele! Mitä jäbä duunaa?....

Eihän tuollaista mahalaskua sulata varmasti kukaan mutta miten kukakin asian ilmaisee onkin eri juttu. Mie oon aina ollut aika suorasanainen ja pahoittelut siitä kaikille jotka on joskus joutunut terävän kieleni uhriksi mutta se miten mie itseäni kohtelen onkin sitten sellaista jota ette ihan oikeasti halua kokea ettekä olla edes lähellä ja pitääkin pyytää oikeen rouvaltakin anteeksi...:)

Aikani kun asiaa mietin niin rupesin kaivelemaan Excelin kalapäiväkirjoja auki ja selailin treenejä/tuloksia Nuasjärven osalta kautta aikain. Samanmoisia notkahduksia ollut ennenkin ja muistinhan mie ne mutta jotenkin ne ei kuitenkaan sattunut niin paljoa? Ehkä kuitenkin suurin syy oli se nyt että aloitin uudelleen kilpauistelun ja se jos mikkään on aivan eri asia kuin siviiliuistelu. Pakko onnistuminen takaa näissä hommissa hampaiden juurihoidot loppukaudeksi ja tätä en muistanut... Muistanut että asenne on aivan eri asia! Tähän kisaan lähdinkin hitusen löysin rantein omaa juttua rakentamaan ja sepä olikin kohtalokasta! Jälkikäteen mietittynä aivan helvetin kaavamaista ohi laskua lähes kaikki treenit ja oli siellä onnistumisiakin mutta en vaan hoksannut näitä tärppejä huonostikkaan...PRKL!

Alla hieman mustaa valkealla historian havinoista Nuasjärven kisojen osalta. Huom. kaikki on alkukauden kisoja ja syyskisoja ei ole näissä esillä.

2003: Muistaakseni 1600pist. ja sijoitus luonnollisesti hännillä...

2004: 2700pist. Sijoitus 19/22. Haukea ja voittajalla kymmenkertainen..

2005: 21000pist. Sijoitus 4/23 ja voittajalla 32000pist.

2006: 46000pist. Sijoitus 3/28 voittajalla 51000pist.

2007: 21000pist. Sijoitus 22/32 voittajalla 87000pist.

2008: 54000pist. Sijoitus 5/31 voittajalla 69000pist.

2009: 6300pist. Sijoitus 25/28 voittajalla 34000pist.

2010: 29000pist. Sijoitus 3/37 voittajalla 33000pist.

2011: 17000pist. Sijoitus 13/36 voittajalla 37000pist.

2012: Ei kilpailtu...Napsut nolla ja voimia keräillessä...

2013: Ei kilpailtu... Napsut edelleen nollat...

2014: 15000pist. Sijoitus 27/33 Voittajalla 66000 pist.

Tilastojen varjolla katsottuna Nuasjärvi jos mikkään on ollut äärimmäisen vaikea meidän poppoolle! Yksinkertaisesti ilmaistuna oisi melkein parempi lopettaa tuolla uistelu kokonaan mutta mitä sitä. Tuolle järvelle pitäisi yrittää taistella tänä vuonna vielä SM paikka tulevalle 2015 kisalle. Voi voi...

Tähän kohtaan oli melkeimpä pakko laittaa se kuva mistä meidän venekunnan Jykke-pappa repii omat ilonsa silloin kuin menee heikosti... Kuvan taustalla on sitten vahingon ilo jos mikkään? Kuva on vuodelta 2009 SM-Lohjan kisoista. Tuolloin saimme SM-kisojen suurimman kuhan palkinnoksi kuvassa olevan banaanilaatikon. Joo kyllä luit oikein BANAANILAATIKKO palkinnoksi...

Siinäpä aamun avaus ja suunnaksi nyt Lentua ja kisahommia siis. Toivottavasti nykäisisi niin saisi jotenkin kurssia korjattua ettei edessä olisi kootut selitykset part2...HI!

Huoh...

Ei jaksa edes kirjoittaa!!!

Sinttivinttureiden blogista jotain suuntaa antavaa...

Pitkään suunnittelu asteella ollut kalanfileeraus pöytä sai eilissä päivänä kaipaamansa inspiraation... Hetken mielijohteessa pajassa touhutessa huomasin nurkassa jiirisirkkelipukin. Pukin olemassa olon oon toki aina tiennyt mutta nyt näin sen sieluni silmin loistavana alustana kalan fileeraukseen...

Tuumasta toimeen ja hetkessä oli "the pukki" valmis...:D

Seuraava inspiraation lähde löytyi yllättäin käytännön testistä eli kalalle lomps ja vielä oikeen kunnon mökki tyyliin kylänraitille.. Ilta vierähti nätisti yön puolelle kuhia kepitellen ja lopussaan oli pakko lähteä nukkumaan.

Aamulla herätessä edessä olikin kuhien fileerausta koko suvulle mutta onneksi on pieni suku...;)

Hieman erilainen juhannus taas kerran...

Normaali juhannuksenahan ihmiset juhlistaa keskikesän taikaa suhkoot laita myötäisin metodein mutta meikä poikapa harrastaa talkoita sen 12 tuntia sisältäen itsensä kiusaamista äärilleen kisaillen Fishkatti soutu-uistelu kisassa.

No vakavaahan tämä ei kuiteskaan ole mutta suoraan häviämään ei lähdetä tai pitäisikö asia luonnehtia paremminkin että tavoite on niin kunnianhimoinen että liekkö tuo mahdollista???


Aamu alkoi perinteisellä veneiden roudaamisena kisakeskukseen...

Fiskatti säännöt oli yksinkertaiset. Soutu-uistellen kahdella vavalla ilman apuvälineitä kuten plotteri/kaikuluotainta. Nohevana poikana improvisoin jesarilla sallitun plotterin käyttööni...:D

Kovaa yritystä...

Kyseinen lohikisa on nimittäin tavoitteena voittaa hauella eikä millään pienellä sintillä vaan ihan kunnon jytkyllä siis sellaisella millä medianäkyvyys oisi taattu itse tapahtumalle ja mie pääsisin "sintinpyytäjän" maineesta eroon...HI!

Nyt viidettä kertaa yrittäneenä voin kertoa että tällä kertaa oli aika tekemätön paikka hauella pärjätä kun 29 venekunnan kisassa tuli puntarille vain kuusi kiloa haukea! Kirjolohta taasen voittajille yli kymmenen kiloa ja pisteissä moinen 30000 pistettä (kerroin kolme lohikalalla) eli haukea olisi pitänyt olla 30 kiloa!!

Nooh suurimman kalan titteliähän mie metästän ja siihen olisi riittänyt 4,5 kilon haaki mutta kun en saannut edes sitä yhtä... Ainut tärppikin missattiin tyyliin että kun vapa nykäsi niin taustalta kuului "mitä minä nyt teen?"...:D

Vierestäkin kepittelivät lohta...


Perhe Hakkaraiset...

Haasteista viel sen verran että tälläkin kertaa mie olin "vain" soutajana Virpille (kippari) ja Saaralle (parempi puoliskoni). Tytöt touhusi kyllä hyvin eväiden syönnin yhteydessä mutta ei hauki syönnyt ei. Legendaarisia lausahduksia tuli taasen tuon tuosta jossa välillä piti ihan oikiasti purra hammasta kuten "uistellaanko me nyt lohta" kun vaihdoimme hitusen maltisempiin 18 senttisiin vaappuihin..:D

Puntarimiehenä meleko kommee ilmestys säärikarvoinneen?

Jospa joskus miekin oisin tuolla venhon takana...

Hauska päivä ja hieno tapahtuma huippu palkinnoin! Suosittelen kaikille osallistumista jatkossa!!!

Tulokset ja virallinen kisaraportti tästä.

Juu eilessä päivin vieraillin Rissas Villen kyydissä Jokikone Cupin kolmannessa osakilpailussa Juukassa. Viime vuoden hurjia tuloksia oli yksinkertaisesti pakko mennä katselemaan onko se sellaista räiskettä mitä numerot antaa ymmärtää. Tuolloin voitto heltisi reilulla 50 kilon kuhapussilla ja 40 kilolla pääsi ehken kympin huitteille!!!

Tämän vuotiseen kisaan vaikutti tietty alamitan nosto aika radikaalisesti kun mittaa korottivat tavanomaiseen 45 senttiin sieltä 41 sentin hoitokalastus mitasta. Pientä kuhaa on nimittäin Pielisessä aika sairaan paljon ja saas nähdä mitä moinen tekee aikojen saatossa järvelle?

Pielisen vesistöön jos jonnekkin kuuluisi mahdollisimman pian vetouistelun SM-kisat monestakin syystä. Vesistö on ensinnäkin mitä kaunein, iso, kalaisa, monipuolinen kalojen suhteen mutta järjestävä taho ja satama siihen hakee ehkä paikkaansa?
Tässä Juukan uistelussa kisakeskuksena toimi Piitterin lomakylän ranta ja alueena karkeasti katsottuna vesistön keskialue paalasmaan ympäristöstä. Hemmetin iso alue tuokin jossa soppii kyllä plaanaamaan jos tarvetta.

Niin mitäs kisassa tapahtui? Tätä tilitystä odotatte kuitenkin? No tuota.. Välillä nykäsi välillä ei...HI!

Tausta tiedot oli kyllä kohdillaan kiitos Heimopäällikön ja Käyhkön Jarkon mutta raakana eli suoraan kisaan ilman treenejä kun tullaan niin aika haasteellisia on noi Pielisen tunnetut jyrkkääkin jyrkemmät penkat pohjoispäässä. Taktiikkana kun oli pyytää syvemmästä painoilla niin soppapa alkoikin hyvin nopeasti kuohua ylite. Plotterin mukaan vettä piti olla reippaan 10 metriä mutta konetta piti nostaa oikeen reippaastikkin ettei vain kiviin osu...:D

Niin ja toinen ja ehkä kaikkein paras syy oli se vedimmä kisan miun nimellä jotta jos nykäsisi saisin mukamas OPM-passiin edes yhden leiman neljästä kun oman cupin kautta SM-paikka näytästää aika tekemättömälle paikalle. Toki kaikki on edelleen mahdollista mutta nyt taitaa olla sellainen epäonnen karma päällä että usko hiipuu ja veri vetää niille vapauttaville ison hauen linjoille isolla kalikalla...;)

Nooh joka tapauksessa hieno ja terapeuttinen kokemus, kokemus kymmenen tunnin kestotestistä (kisa-aika 10.00-20.00) hallita hermojaan hallittavasti kun itellä ei nykäse ja kaverit pesee koko ajan käsiään viereisissä veneissä merkiksi saadun kalan. Mie kun pidin Savolaisia kieroina mutta nämä Pohjois-Karjalan poijat osaa kyllä kyykyttää ihan pienoisin elein...;)

Kisakeskukseen oli rakenneltu pari telttaa toinen kahviolle ja toinen kisaorganisaatiolle kuulutuksineen...

Tuolla Suomen mestareiden 2013 takana onkin meidän venho...

Aeka juhlavan kokoista ja jopa itse tehtyä kalustoa kiertää Jokikone Cuppia.

Jo legendaksi muodostuneet Oinonen&Käyhkö. Uskoltaisimpa väittää että nämä poijat kirkastaa SM hopean aika pian...;)

Kisastartti oli aika räväkkä kun heti satama-altaasta lämä tiskiin...

Herrasmiehinä meidän startti pikkusen ulompaa...

Kehveli sentään että oli mukava leikkiä Villen veneen tutkakuvalla. Pystyimme katselemaan muiden vetolinjoja omalta näytöltä ja ihmekkös tuo että isoilla poijilla onkin "mikrokuvut" katolla...:D

Pirate trolling elementissään...

Varjo.. Varjo vain entisistä onnistumisista...

Tulokset jossain vaiheessa luettavissa täältä kunhan ilmestyvät. Tiettävästi olimma sijalla 26 ja kärkeen jäi kaulaa reippaat kolmenkertaiset lukemat. Jälkiviisaana voikin todeta että kisa olisi todellakin pitänyt vetää Villen nimissä niin oltaisi oltu kotona vasta puolen yön jälkeen...;)

Joitama päivä sitten vietin hieman rennomman uistelutuokion. Vapauttavaa uistelua miehistön jäsenenä kameran kera. Ei puristanut ei päin vastoin olipa kuulkaa mukava olla veneessä mitä on itse sepitetty parhaimman mukaan tekijänsä näköiseksi. Tämä Junnilan Juhon Lohi 575 70hv sukisukilla on sellainen paketti että väkisinkin kireempikin mies rentoutuu. Kaikki muutostyöt on tehty nimittäin mukavuudesta tinkimättä kuitenkin niin että kyseessä on täysiverinen kilpauisteluun soveltuva rasseli!

Kippari ite, kuhakunkku mallia 2010...

Allekirjoittaneen veneessä on aina keskusteltu siitä että miehistöltä puuttuu kunnon kuppi-istuimet, istuimet missä voisi ihan hitusen edes levähtää jatkuvan puurtamisen välissä. Onneksi poijat ei ole tiettävästi ikkään törmännyt näin pehmeisiin penkkeihin! Punainen nahkapenkki ja vieläpä punaisella tyynyllä ikään kuin houkuttelee istahtamaan...:D

Lohi 575-venettä on aina pidetty isona ja isohan se onkin. Kuten kuvasta näkyy uistin laukut, igloo ja eväslaukut menee heittämällä keulaan ja vielä sopii istumaan oikeen rennon letkeästi! Takatilan kuomu on kääritty katetta vasten ja se tuokin mukavasti "pehmeyttä" targakaari käsittelyyn. Tuo kaari löytyi kuuleman mukaan kuin vahingossa veneen hakureissulta ja sehän istuu tähän kuin nenä päähän...

Harmi kun en saanut otettua kuvaa veneen salaisimmasta aseesta mutta pakkohan se on paljastaa että poijat kun voittivat Kainuun vetouistelun Hondacupin 2010 Arffmannin veneellä niin lähes aina tuulen alla poijista katsottuna tuoksahteli jokin grillattava tuoksu yleensä lihapiirakka. Luonnollisesti tähänkin veneeseen on istutettu grilli kannen alle!!!

Kala-astia idea onkin nerokas keksintö. Aamulla pistetään jäät lootaan penkin alle ja kisan aikana mittakalat pudotetaan takakulman rännistä suoraan laatikkoon...

Kiinteään takapenkkiä on purettu sen verran auki että keskelle on saatu oiva kalanmittaus piste ja muutenkin selkeä "sotkua" kestävä toimipaikka niin ja tähän pisteeseen on tietysti tehty pesupistekkin...

Lippu alkaa olemaan rispaantumisen johdosta valmis...

Tähän väliin se pakollinen persekuva...:D

Kipparin toimipiste. Vasemmalla alhaalla "Reiska the apupilotti" ja sen yllä lämpömittari mikä kertoo ulkolämpötilan sekä hytin lämmön Eberin johdosta. Radio, parit mukitelineet, Iso Lowrancen ruutu ja ratin oikialla puolen servokaasu ja nyt kuuleman mukaan kojelaudasta löytyy sähkötakiloiden nostokytkimet...

Ainut epäkohta mikä miulla pisti veneessä silmään oli takilat "mallia manuaalit" mutta Juho kun pistäyty allekirjoittaneen veneessä niin kalliiksi tuli visiitti nimittäin seuraavana päivänä päivitty Scottyn manuaalit sähköiseksi...HI!

Satama veneestä kun on kyse niin tämä irtotankki homma miun mielestä hyvä ratkaisu. Kuinka helppoa onkaan ottaa irtotankki matkaan ja tankata se eikä aina kuljettaa veneeseen kanistereita toki senkin tankkaus on jo tehty kohtuu helpoksi mutta näin itsekkin tekisin. Tankkeja muuten kolme: 2*25 ja yksi 30 litrainen ja kaikki linkitetty yhteen. Yhdellä toki pärjää mutta ei sitä koskaan tiedä miten paljon sitä joutuu ajelemaan...;)

Työkalu hyllykkö. Puntit valmiina vedessä ettei laittaessa "syö" siimaa, Nostopihtejä, pihtejä riittämiin ja huomaa myös 4*mukitelineet! Niitä riittää ympäri venettä niin ettei suuta pääse kuivamaan...:D

Kalustoa ihmetellessä kalaakin tuli muuten riittämiin ja kuvassa ehkä päivän parrain.. Komea reipas puolikiloinen ahvena onkin aika harvinainen saalis!

Mukava visiitti kesti komean auringonlaskunkin ja jossain vaiheessa ajelimme sitten omaan venerantaan...

Kiitos ja anteeksi Juho Junnila että sain kirjoittaa ja paljastaa kaiken paitsi...;)

Hitusen hauskempi päivä eilessä päivänä...

Tuleva petoveto uistelukisa Oulujärvellä vaatii paljon treeniä menestyäkseen ja näillä poijilla on tavoitteet korkialla. Kippari Jööki ja miehistössä hääräilevät Peltokankaan Olli ja Kämäräisen Toni onkin sellainen poppoo petovetoon että oksat pois varsinkin kun kyseessä on haakikisa. Tällä kertaa poijilla oli menoja ja Jööki kaipaili treenikaveria niin enhän mie siitä kieltäytyä voinut. Syitä on monia kuten tämä Kipparin pakinoita juttu, Legendan kyytiin pääsy ja ehkä suurin syy on kuiteskin se että Jöökin treenikassit on aina jotain älyttömät niin pakkohan se oli käydä todistamassa että vedättääkö mies vai saako se oikeesti niin paljon kalaa...HI!

Jouko "jööki" Tikkanen ei ehkä esittelyjä kaipaa mutta kerrottakoon kuitenkin hän on Kainuun tunnetuin kalamies ammattinsakin johdosta kun mies kiertää pitkin Suomenniemeä Normarkin myyntitykkinä. Kalamiehen maineenakin aivan legendaarinen konkari tenolla, Uistellen Kainuussa, Kilpatason pilkkimies ja vapaa-ajat koskien äärellä perhostellen. Mikäspäs tällaisen moniosaajan kyytiin hypätä?

Jouko "jööki" Tikkanen ja käsissä "old school" merikartta ja nykyaikainen iPad...

Alustana toimii Move 500 hts 70hv sukisukilla...

Ht-veneen etuja on hyvät säilytystilat keulassa katteen alla säältä suojassa. Itse uisteluun soveltuva avotila pysyy näin ollen puhtaana touhutilana...

Kiistämättä paras yksityiskohta veneessä!!!

Veneen sisäinen huumori kisoissa on kieltämättä aika härskin rohkeaa kun poijat oli tehenyt jöökiltä salassa nimikkokupin tekareille ja ilmankos onhan konkarin tekarit melko tunnetut vilahteluistaan...

Edellisenä päivänä oli treenattu Ärjänpuoli hyvin menestyksin ja nyt suuntasimme niskan puolelle. Iso on allas kun vastarantaa ei näy ei...

Touhutilassa kaikki kohdillaan ja toistaiseksi järjestyksessä mutta kun kalapaikalle satuttiin niin huppahei että olipa hetkessä järjestys mallillaan...;)

Poikain omalla "tonikka vaapulla" tuli haakea niin että hirvitti ja tottuuden nimissä täytyy kyllä tunnustaa että miekin oon haakea joskus saanut mutta nyt yllätti...

Kalan ylösotto tyyli oli äkkiseltään melko raakaa touhua? Kepillä kala ylös ja rouhekinttaalla niskasta kiinni. Allekirjoittaneen tyylillä otimme nostapihdeillä karkeat hauet kyytiin ja uskoisimpa että poijilla on pieni investointi edessä...;)

Kesken pönökuvatusten katse jo uudessa vavassa merkiksi karkean hauen...

Ja taas mennään..
Konkarilla ei käsi paljoa vapissut eikä jarru liikoja löysiä saanut. Suorastaan ankkajarrulla femmat liuvussa kyytiin. Kerrottakoon että miehen meriiteistä löytyy myös +20kg Tenolainen!!!

Heh.. En edes meinannut muistaa että keväällä tein tuon tuplatakila telineen ja astuma-alusta veneeseen...

Tarpeeksi kun plaanaillee niin tankkauskin on suoritettava vesillä "irtotankki" veneillä. Kärkkäisen lappoletku on kieltämättä oiva keksintö näille versioille. Ei roisku ja venhokin pysyy siistinä.
Ääh mitä mie vedätän kuvan tarkoitushan on hoitaa sen pakollisen persekuvan esittely...:D

Haakimies se jööki on siitä ei pääse yli eikä ympäri. ajoittain kalaa tuli niin että "legendaariset treenikassit" on oikiasti tosi juttuja eikä keksittyjä henkisen yliotteen tarinoita! Eilessäkin päivin saimme puskahuhujen mukaan ylivoimaisesti kovimman kilomäärän ja sehän lupailee hyvää kisatulosta mutta kisat on aina kuiteskin kisat ja siihen vaikuttaa niin moni asia että kaikkea ei vaan voi selittää kuten allekirjoittaneen kisatuloksista voi tänä vuonna tulkita. Poikien kannattaa pitää nyt piä kylymänä niin hyvä tulloo sanokaa miun sanoneen...

Kireitä siimoja kisaan!!!

Kiitos ja anteeksi tästä jutusta Jööki!

Tarina varastosta...
Olikohan se heinäkuun alkuja kun oli puhe käydä Vuokatti fishingin Antin kanssa porukassa uistelemassa. Tuolle sovitulle päivälle sattui juuri se jumalattoman huono keli vettä sataen vaakatasossa aamuyöstä alkaen pitkälle iltapäivään. Luonnollisesti peruimme suunnitellun reissun ja päivä menikin varsin tehokkaasti uistimia maalaten varastossa. Illalla sateiden jälkeen rupesi aurinko pilvien lomasta paistamaan ja eipä mennyt aikaankaan kun Antti soitteli että lähdetäänkö tekemään iltapisto jigillä ettei ihan kalastuksetonta päivää tule?

No tottakai siihen suostuin kun onhan sitä nyt joitama reissu asian tiimoilta tehty. Paikkaa emme lyöneet tuolloin vielä lukkoon mutta sovimme "shellin rantaan" kello seitsemän treffit...

Aivan mahtava kampe jigittelyyn. Silver fox 60hv mersulla on kuin tehty pikaisille iltapistoille. Tarvittaessa pääsee nopeasti kalapaikoille vaikka kauaskin ja polttoaineen kulutus puolet pienempi verrattuna isompiin yli 90hv koneisiin. Tähän kun raskisi vielä investoida sähkökoneen keulaan niin...

Sotkamon satamasta liukuun suunnaksi Sapson selkämatalat...

Heh.. Kuin toisinto Katastrofaalisesta Nuasjärven kisasta..

Heti Hirvenniemen sillan alla vanhempi mies nosti mato-ongella kuhia kyytiin ja pitihän tuo tieten nähdä. Tämä näkymä todistaa väkisinkin sen että on meillä päin kalaisat vedet kun ei tarvii kauas mennä kalojen tähden!

Uistelumiehenä täytyy kyllä sanoa että kevyttä on kalusto jigihommissa. Ensinnäkin vapoja tarvitaan yksimieheen ja varavapa toisin kuin uistelussa vähintään kymppisetti. Uistinmääristä sen verran että rasiallinen jigijä riittää kaudeksi mutta uisteluun verrattuna on allekirjoittaneella ollut joskus kisoissa matkassa 2000 uistinta!!!

Ei mittään järkeä mutta uistelija jos kukkaan on niin epävarma...;)

Päivän saderintama kovaa vauhtia väistymässä...

Mutta ei paljoa naarattanut allekirjoittanutta kun toiselta laitaa nousi vielä yksi saderintama ja päällä oli vain kesäiset shortsit ja kollegehuppari. Antilla taasen kuoriasu ja välihousut uisteluoppaan rautaisella ammattitaidolla keliin varustautuen. Ei muuta kuin nuoruusvuosien kikka kakkonen käyttöön eli vaatteet pois ettei ne kastu ja sateen jälkeen saa päälleen laittaa kuivat kamppeet. Nooh ei se ole mikhään mutta kun ilmanlämpö oli kymmenen niin munatkin pieneni kylmyydestä...;)

Sadekuuron yli pyyhkästessä myös kalakin rupesi syömään.. Aika nopiaan tahtiin saatiin kymmenkunta kuhilusta ja joitaman pikku hauki ja sattuipa paikalle myös ison ahvenen parvi. Näistä härppijöistä saimme ylös vain kuvan 580 grammasen...

Ai niin ja huomatkaapa kuvan aboriginaali goretex ja windstopper kuoriasu...:D

Reissumme oli varsin antoisa ja viihteellinen. Kerkesimme välissä vertailla kameroita oikeen tolkkuunkin ja täytyy kyllä sanoa että Antin täyskenno Canon on niin jäätävä hyvä kamera videokuvauksinkin että investointi paineita pukkaa väkisinkin pitkän ajan tähtäimellä. Katsokaapa vaikka alinta kuvaa tarkemmin niin ymmärrätte mitä tarkoitan...

Eipä miulla mittään isompaa juttua täällä tällä haavaa mutta käyppä kurkkaamassa Sinttivintturit blogista...

Paistaa se aurinko joskus risupartaankin etes vähän ja hetken verran...;)

Niin ja kaikille tiedoksi/muistutukseksi että olemme myös facebookissa Sinttivintturit.com nimellä! Kun tykkäät niin saat luonnollisesti aina tiedon mitä jäbät duunaa...

Perhe Hakkaraiset eilisen teemana. Serkkupoika Harri Hakkarainen ja poijat Oskari, kummipoikani Viljami sekä Eemeli vieraili eilen kyydissä. Kovia erämiehiä ja tulevia kalamiehiä kaikki niin mikäpäs sen mukavampi tapa viettää iltaa kun aurinkokin paistoi ja lämmintä piisasi.

Nuasjärvellä oli paljon muitakin tuttuja vesillä ja todella koviakin kilpauistelu venekuntia näkyi tuon tuosta eli taitaa tulevat SM-kisat 2015 kiinnostaa jo mittavissa määrin porukkaa mutta onhan meillä päin mahtavat kalavedet kuten jo miljoona kertaa oon toistellut eikä tuo kala tunnu loppuvan sitten mitenkään. Päinvastoin koko ajan vaan tuntuu kalasaalis määrät kasvavan ja sehän ei haittaa?

Ei riemulla rajaa kun Hondalla ajaa...:D

Eilessä iltana kuha oli sen verta syvässä että se piti kaivaa puntilla ja sehän ei ollut ongelma. Kipparina sain ajella totuttuun tapaan vain venettä ja porista isä Harrin kanssa poikien kelaillessa kaloja ylös. Tausta kuului aina vaan "puntti" ja sen kävin irroittamassa ja hitusen myöhemmin kala kyytiin...

Liekkö poijat muistanut kotona äidilleen mainita lausetta "munat kastuu"??
Vieläkin allekirjoittanutta naurattaa kun poijat vei ensimmäistä kalaa sumppuun niin tuumasin tuolloin että äkkiä kansi kiinni tai "munat kastuu" pärskeestä. Nooh arvatenkin poijista se oli hyvinkin tarttuva lause ja aina kun saimme ruokakalan sumpun kansi narisi ja taustalta kuului MUNAT KASTUU kolmella eri soinnulla...HI!

Hitusen vauraampi haaki pisti poikien ilmeet hetkeksi vakavammaksi ja jos nuorien poikien vilpittömyydestä voisi päätellä niin arvostus isoon kalaan oli aitoa...

PS. Ei päässyt Harri helpolla iltapuhteita ajatellen. Kalaa tuli varmasti riittämiin pakastimeenkin asti kolmen tunnin iltapistolla mutta mikäpäs sen parempi ruoka kuin oikeesti lähiruoka ihan kiven heiton päästä kottoa...

Ensimmäinen arkiaamu kuhakunkun jälkeen ja posti toi uutisia "kansaneläkelaitokselta". Suurempi taho oli ilmeisesti katsonut että pistetäämpä tuo Sami-poika takaisin "eläkkeelle" naatiskelemaan sitä hauenpyyntiä kun kisahommiin siitä ei todistettavasti enää ole mutta eipä korkiat tahot tiedäkkään kuinka itsepäinen rotu heillä onkaan vastassa...;)

Ylämäki, alamäki. Ylämäki, alamäki. Yhdessä kulkien.

Ylämäki, alamäki. Ylämäki, alamäki. Löydämme rakkauden...

Totta puhuakseen juuri tänä kesänä homma on ollut alusta asti jotenkin niin tahmeaa ettei siitä oikein tunnista itseään mitenkään. Persoonaltani olen mielestäni iloinen ja positiivinen mutta kaikki nuo ominaisuudet on puuttunut kokonaan kisoissa. Jostain syystä jo koitokseen lähtiessä sitä on ollut henkisesti vähän luovuttanut olo ja siitä ei tunnetusti hyvää seuraa... Kenenkään kohdalla...

Kilpauistelu on mielestäni viimeisen päälle tiimilaji jolloin toinen paikkaa toista jos sillä on homma hukassa mutta tänä kesänä homma on lähtenyt totaallisesti lapasesta itse kullakin myös miulla. Joku haluaa syvään, joku pintaan, joku uuteen paikkaan, joku eri uistimet jne.

Se ainua onnistuminen tälle kesää tuli juuri tuolloin kun saimme yhteistä aikaa kisatreeneihin. Löysimme selkeän taktiikan jossa pysyimme ja veneen sisäinen hierarkia pysyi selkeänä. Kukaan ei neuvonut toista ja kaikki päätökset yhteisiä ja ennen kaikkea yhdenmukaisina mutta moinenhan toteutuu vain hitsaamalla tiimiä kasaan olemalla yhdessä kalassa. Hitto vie jos se menisi aina noin niin mikäpä se onkia oisi mutta tuopa se onkin ollut meidän ongelma tänä kesänä kun allekirjoittanut on käytänössä yksikseen treenannut ja kisassa ollaan sitten porukassa hämmentämässä jokaiselle mieliksi taktiikoita ym. Ei muuten riitä venhon laidat kaikkien yhtäaikaisille egoille, ideoille ja loppu tuloksiahan oottekin saanut oikein naurulla seurata ja me... Ihmettelemme sitten hölmönä miten tässä taas näin kävi???

Onnistumisen nautinnot tuolla systeemillä on ollut ihan pienoisia hetkiä ja heti pian kaikki menee pieleen ja pakka totaallisen sekaisin jopa alta viiden minuutin. Moinen fiilis onkin sitten ollut vaikea kääntää edukseen varsinkin kun puuttuu vielä se rautainen kisahermo välivuosien jälkeen...

Ikuiset arvet jättävät välivuodet oli sen verta raskaita allekirjoittaneelle että lopetin reissutyötkin kesken täyden laukan kun ei vaan jaksanut sitäkään täysipainoisesti niin ei tämä seuraavakaan päätös ole oikeastaan mikkään iso päätös!

Tässä vaiheessa "elämääni" on yksinkertaisesti pakko viheltää peli poikki kisaillujen suhteen ettei vaan koko ukko luhistu taas kerran kun taivaan merkit niin kohdillaan. Joku tietty aattelee nyt että iso poika ruikuttaa tappioiden jälkeen että keskittyisi vain uistelemaan eikä mussuttasi mutta asiapa on kuulkaa niin että työ kaikki kilpakollegat ootte tänä päivänä yksinkertaisesti niin kovia ettei miun "kultavuosienkaan" kunto riittäisi teidän nykyiseen kunto tasoon. Että kaikki kunnia vaan teille arvon kollegat!!!

Ei voi kuin hämmästellä tulostasojen nousu käyrää kun ennen muunnoin riitti kölliä puntarilla 10 kiloa ja jos tuosta sait hitusen enemmän niin sait nauttia sellaisesta tittelistä kuin "jumalasta seuraava" mutta nykyään tuo määrä pitää kertoa vähintään kahdella ehkä kolmella niin vasta sitten ruvetaan samaan kohtuu pisteitä cuppia ajattelen. Tekisipä melkein mieli sanoa että kaikella menneisyyden tapahtumilla ja systeemillä saati meriiteillä ei ole enään mitään tekemistä nykymitassa. Varmaa on kuiteskin se että historiaa ei pyyhitä pois vaan sitä kirjoitetaan koko ajan lisää...

...Onneksi...HI!

Nooh yhdestä asiasta olen erityisen iloinen ja niin ylpeä että oikein silmät kostuu toistamiseen. Meidän nettisivujen kävijämäärät on ollut sellaisessa nousussa että HUPPA HEI Paltamolaisittain...Pelkästään Kuhakunkku päivityksenkin kävi eka päivänä lukemassa +2200 lukijaa ilman mittään mainostusta minnekkään!!

Oikeastaan tälläiset lukijamäärät todistaa sen että Suomalaiset on loppujen lopuksi hyvin vahingon iloista kansaa kun selkeät piikit ajoittuu meidän ryssimiseen. Nyt herääkin suuri kysymys miten jatkossa käy kun niitä uutisia ei pitäisi hirveesti tulla ja tarinoiden painopiste tulee kaatumaan sinttivintturit blogista tänne kipparin pakinointeihin. Aika näyttää ja oikeastaan miulle ihan sama mitä tapahtuu kirjoitan edelleen itseni iloksi enkä niinkään muuta mieti...:)

Jos ihan oikiasti haluat lukea näitä lukihäröisiä kipparin pakinointeja jatkossa niin käy tykkäämässä Sinttivinttureita facebookissa!

Joo aamusella kun suuntasin Mertsiä hakemaan kalaan niin heti autoon istuessaan hän kysyi että ootkos lukenut aamun Sotkamolehden? Mie siihen etten ole ja heti rupesi kiinnostamaan että kuinka iso haaki nyt on jollekkin noussut???
Mertsi kävikin pikaisesti hakemassa lehden että nyt siulta nauru pääsee ja pääsihän se kun toimittaja oli runoillut että oisin saanut haakea hoitokalastus mielessä 250 kiloa päivässä!!!

No ei suinkaan niin paljoa ja hitusen mietityttää/pelottaa kuin pahasti kylän ukot katselee minua seuraavan kerran kun tankille suuntaan kylän ainualle huoltsikalle? :D

Taidampa suunnata varmuuden vuoksi Vuokatin kylmäasemalle...HI!

2K14 haukikausi auki!!

Vuokatti fishingin video...

Sinttivintturit facebookkiin...

Tuttua keväistä tilitystä...

Voi hyvänen...

Helteiden jälkeen...

Päivä Orjattarien matkassa...

Naks ja RAKS...

Nuasjärven kootut selitykset...

Naks ja RAKS part2

Systemaattista toimintaa?

Fishkatti 2014

Visiitti Pohjois-Karjalaan...

Junnilan tavoin...

Legendan kyydissä oppipoikana...

Jigittelyä...

Hetken auringossa...

Lapsen riemua...

Posti kulkee ja koirat räksyttää...

Mediapeliä...